Lukiolaiset todistivat koulutuksen tärkeyden

Olen saanut tänä kesänä kunnian olla opettamassa lukiolaisia yhtenä Turun suomalaisen yhteiskoulun teknologiakurssin vetäjistä. Osa oppilaista todisti hyvin vahvasti, miksi työelämä on merkittävässä murroksessa.

Sukupolveni vanhemmat saattoivat vielä työllistyä ilman koulutusta tsupparin apupojiksi ja edetä siitä oppipojaksi ja eteenpäin ammattilaiseksi tai jopa mestariksi. Ensimmäistä vaihetta kutsutaan englanniksi nimellä entry-level job, eikä hyvää suomenkielistä käännöstä tietääkseni ole. Niille oli ominaista matala palkka ja työntekijöiden nuori ikä. Tuottavuuden kehitys ja nouseva koulutustaso lopetti ne työt. Harva hitsariksi koulutettu haluaa olla konepajan juoksupoikana.  Tai siis haluaisi, koska halpenevat puhelut, sittemmin faksit ja sähköposti yms. tekivät läheteistä tarpeettomia.

Yllättävän moni tuntuu kuvittelevan, että kehitys olisi nyt pysähtynyt. Väärin. Nyt kun apupoikia ei enää ole, alkaa automaatio viedä töitä kesätyöntekijöiltä ja matalapalkkaisilta. Aikanaan ollessani marketin hyllyttäjänä, mietin työn vaativuutta suhteessa palkkaukseen. Päädyin toteamaan, että pieni palkka ei ole ihme niin helposta työstä. Suurimmat haasteet olivat kiire ja pomon haukkujen välttely. Kummankin haasteen robotti osaa kohdata paremmin. Se on nopeampi, eikä välitä haukuista. Aivan samalla tavalla kuin on hölmöä opastaa syöttämään pullot palautusautomaattiin viivakoodi ylöspäin, sillä konehan kääntää ne ihmistä nopeammin.

© Mari Paloniemi

© Mari Paloniemi

Lukiolaiset oppivat parissa tunnissa ohjelmoimaan teollisuusrobottiin ohjelman, joka pinoaa holkkeja määrätynlaisiin pinoihin. Standardipakkauksilla ja konenäöllä voidaan vastaava robotti opettaa myös hyllyttäjäksi. Eikä sillä robotilla ole työehtosopimusta tai huonoja päiviä. Lidl pitää nyt jo hintoja alhaalla paremman tuottavuuden avulla. On vain suurten ketjujen saamattomuutta, että samaa kehitystä ei olla viety vielä pidemmälle muissa kaupoissa. Potentiaalia ja pääomaa olisi.

Jos siis lukiolainen voi korvata pakkaajan pysyvästi parissa tunnissa, miksi mikään rutiinityö olisi turvassa?

Mainokset

Montako työtöntä teet?

Aina välillä nykyaikaista konetekniikkaa esitellessäni saan vastata kysymyksiin milloin minkäkin laitteen tai keksinnön työllisyysvaikutuksista. Katsantokantana se on sinänsä luonteva, mutta kapea. Koneiden ja automaation tehtävähän ei varsinaisesti ole tehdä ketään työttömäksi, vaan vapauttaa ihminen tylsästä, kuluttavasta, vaarallisesta tai epämiellyttävästä työstä. Sekä tehdä työstä tehokkaampaa ja tuottaa lisää hyvinvointia.

Moni vanhoista keksinnöistä on jo itsessään sellaisia, että ne ovat vähentäneet oman alansa työvoiman tarvetta merkittävästi. Vesipumppu on vapauttanut meidät vedenhausta kaivolta kotioloissa ja tuulimyllyn ansiosta viljaa ei täydy jauhaa käsin. Jotkut kyllä kokevat nautinnolliseksi askeettisen mökkielämän, mutta tuskin kukaan harvoja poikkeuksia lukuunottamatta haluaa asua siellä koko vuotta. Alkujaan siis koneiden tehtävänä ei ollut tehdä työttömyyttä vaan hyvinvointia. Eikä tilanne ole siitä muuttunut. Keksinnöt olivat sen esiaste ja automaatio on sen jatkumoa. Esimerkiksi legendan mukaan vanha kaivinkoneen lempinimi, Hullu-Jussi, tulee siitä että keksijä sekosi laskettuaan, montako lapiomiestä jää työttömäksi keksinnön myötä.

Nykypäivänä lienee silti mahdotonta kuvitella vaikka Saimaan kanava kaivettaisiin edelleen käsin. Suurin ongelma ajatustasolla taitaa olla koneet ihmistyön korvaajina uusilla aloilla. Hoitorobotti on asennetasolla hankalampi hyväksyä kuin hitsausrobotti. Kyse ei ole työn laadusta, se vähintäänkin saadaan kuntoon, vaan vanhoista asenteista. Kuitenkaan automaatiossa ei ole kyse sen ihmeellisemmästä asiasta kuin koneellistumisen jatkeesta.

Eikä sitäpäitsi nykyään valintaa tehdä siinä, tekeekö työn 2 vai 4 suomalaista. Valinta tehdään sen välillä, tekeekö työn 2 suomalaista vai 4 halvempaa työntekijää. Sitäpaitsi, maailmanhistoriassa eniten työttömyyttä tehnyt keksintö taitaa olla maatalous, joka teki valtavasta määrästä keräilijöitä ja metsästäjiä työttömiä. Sitä voi tuskin siitä huolimatta pitää kovinkaan huonona keksintönä. Eikä kukaan valita, miten rokotteet ovat vieneet töitä lääkäreiltä.