Lukukausimaksut

Usempikin, oikeastaan jokainen korkeakoulopiskelijajärjestö tuomitsi Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen vähintään 4 ooo €:n lukukausimaksuista EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille.

Opiskelijajärjestöjen yleisin, ehkä myös hieman yllättävä vasta-argumentti tuntuu olevan ulkomaisten opiskelijoiden positiivinen kokonaisvaikutus kansantalouteen. Perustelu on sinänsä merkittävästi oikeampi kuin joku epämääräinen velvollisuus kantaa huolta koko maailman koulutustasosta.

Logiikka ontuu kuitenkin lukukausimaksujen optimitasossa.On hankala kuvitella, että juuri nykyinen 0 € olisi täsmälleen oikea hinta. Esimerkiksi -4 000 € lukukautta kohti, eli tonni käteen opiskelijalle joka opiskelukuukaudelta varmistaisi, ettei keneltäkään varmasti jäisi opiskelu rahasta kiinni. Mehän voisimme silloin jopa valikoida tulijoita. Eikös tämä olisi paras? Tai parempi?

Toisaalta, jos ulkomaisen korkeakouluopiskelijan nettohyöty kansantaloudelle on huomattavasti kotimaista suurempi, miksi korkeakouluttaa enää ollenkaan suomalaisia?

Ylipäätään ja ennen kaikkea: Saan jotenkin aina näppylöitä siitä ajatuksesta, että voimme kilpailla vain hinnalla. Kyse on kuitenkin aina siitä, kokeeko ostaja saaneensa rahoilleen vastinetta. Jos nykyinen on todellakin optimitilanne, on meillä ”ilmainen” koulutus, josta ei mitään kannattaisikaan maksaa. Aika synkkää. Voin olla ikävä ihminen, mutta en mielelläni ottaisi edes ilmaiseksi mitään sellaista, mistä mistä en olisi valmis maksamaan. Sellainenhan on joko huonoa tai tarpeetonta.

Miten siis olisi sellainen vaihtoehto, että Suomi alkaisi tarjota 4 000 € lukukausimaksulla 5 000 € arvoista koulutusta? Vaikka sitten niin, että maksu lankeaisi vain EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tässä mallissa maksavat opiskelijat toimisivat indikaattoreina koulutuksen laadusta. Jos se on hyvää, siitä maksetaan. Jos ei, niin maksavia opiskelijoitakaan ei tule.

Ilmastoon ja kieleen on tässä turha vedota. Jokainen täällä osaa englantia ja on täällä avoautojakin tehty menestyksekkäästi. Eikä Englannissakaan ole aina nätti ilma. Sitäpaitsi, rakennuksissa on lämmitys ja valot.

On täysin mahdollista, jopa todennäköistäkin, että joissain tapauksissa olisi silti järkevää päästää joku opiskelemaan maksuttomasti. Siihen tarpeeseen voidaan vastata stipendeillä . Niistä osa voidaan toteuttaa säätiöiden tai yhdistysten toimesta ja ennen kaikkea yritysten ja opiskelijoiden kahdenvälisinä sopimuksina.

Kyllä tämä ansaitsee tulla ainakin testatuksi.

syysterveisin, Jarmo (lukukausimaksuton tekulainen)

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Lukukausimaksut

  1. Tämä on kyllä edelleen selkeää ja viisasta puhetta. Luin taas pitkästä aikaa kun kollega mainitsi lukukausimaksut ja pohti sitä, miten meidän englanninkielisten koulutusten hakumäärien mahtaa käydä.

    • Kiitos kehuista, Sakari!

      Olen erittäin hämmentynyt, jos hakijamäärät eivät laske. Siis siinä tapauksessa, että mikään muu ei muutu. Tuotos-panossuhde kun heikkenee silloin väkisinkin. Aikanaan uutisoitiin, että ”nyt kävi just niin kuin pelättiin, ruotsin kirjoittaneiden määrä laski!” No ei se ainakaan voi nousta, kun pakollisuudesta luovutaan.

      Nyt meillä on sentään hyvä tapa mitata aidosti koulutusten vetovoimaisuutta.

      -Jarmo-

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s