Ilman palautetta et kehity

Olen valittanut jo jonkin aikaa palautteen saannin vaikeutta varsinkin esiitymisistä. Toisaalta ei sitä varmaan osata antaakaan, sillä eihän kukaan sitä pyydä. Sakari kuuli huutoni ja pyysi jäsenneltyä palautetta omasta puheenvuorostaan robotiikka-aamiaisella. Mietin, että tätähän minä pyysin, ja päätin ottaa tehtävän vakavasti. Lähestymistavan lähtökohdaksi otin ”Syväjäädytetyn Partaveitsen”, koska oletin itse pyydetyssä palautteessa voitavan mennä syvemmällekin ja puhua asiaa. En ollut väärässä.

Keräsin 15 minuutin puheenvuorosta tekstiä 2 A6-liuskaa, joita puimme läpi parisen tuntia, eli 3 tuntia – sivuaiheet. Palaute siis todellakin kesti 8 kertaa kauemmin kuin sen aihe. Keskustelu kävi hyvässä hengessä mm. esimerkkien, ideoiden, kehittämiskohteiden, maneerien, puhetaidon, provosoinnin, tilannetajun, artikulaation, kenkien, kalvojen, vinkkien ja mielipiteiden hengessä.

Otsikkoon liittyen mainitsen erikseen, että hyvästä palautteesta oppii kumpikin osapuoli. Palautteen antajan on jopa helpompi oppia jotain, kun pelissä ei ole tippaakaan omaa kunniaa. Kun omia kasvojaan ei täydy miettiä, voi keskittyä asiaan ja ajatella kerrankin tekemistä analyyttisesti. Opinkin itse tällä kertaa näitä asioita:

Useammassakin esiintymiskoulutuksessa neuvotaan tutustumaan tilaan etukäteen, tarkoituksena välttää yllättävät ongelmat mm. akustiikan, tietotekniikan ja äänentoiston kanssa. Ainakin itselleni uutena näkökulmana huomasin, että myös kengät kannattaa testata. Narisevat kengät voivat haitata yleisökokemusta merkittävästi, viemällä huomiota pois itse asiasta. Joskus voi olla jopa fiksua varautua ottamalla mukaan toiset kengät. Myös luennointi sukkasillaan voinee toimia hätätilanteessa.

Vaikka jokainen luultavasti puhuu päivittäin, voi sitäkin olla hyvä harjoitella. Harva meistä on siinä täydellinen. Intonaatio voi olla yliampuva, sanoja joutuu hakemaan, tai rytmi on huono.

Voi olla todella hankalaa ennustaa, mihin provokaatioon yleisö tarttuu ja mihin ei. Yhteiskunnan ”pyhien arvojen” kyseenalaistaminen voidaan ohittaa itsestäänselvyytenä, kun taas taas sivulauseeksi tarkoitettuun huomioon voidaan ottaa hyvinkin hanakasti kiinni.

Muistiinpanojen tekeminen käsin hankaloittaa seuraamista huomattavasti. Käytin ajasta suunnilleen 2/3 paperin katsomiseen. Kuuntelua se ei tietenkään estä, mutta kokonainen dia voi mennä ohi. Videointi voisi olla huomattavasti parempi, eikä sen pitäisi enää tänä päivänä olla välineistä kiinni.

Palautteen käsittelystä huomasin, että molemmilla on syytä olla avoin mieli ja kyky olla loukkaantumatta, varsinkin osuvasta palautteesta. Tietenkään palautteen tarkoituksena ei saa olla loukata, vaan kehittyä.

Mikään näistä huomioista ei tarkoita missään nimessä sitä, että Sakari olisi ollut niissä huonona esimerkkinä.

Sakari on haastettu kirjoittamaan aiheesta postaus ja julkaisemaan se samalla hetkellä tämän kanssa. Tulos on täällä. Raikas kokemus.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s